Tummuneen puupinnan vaalennus, onnistuuko?

Peittoväreillä eli maaleilla onnistuu kyllä, mutta entäpä kuultoväreillä? Tässä pari esimerkkiä. Ensimmäisessä on kyseessä ruokapöytä, jonka lakattu koivukansi oli ajan mittaan tummunut ja sen pinta haluttiin vaaleammaksi. Koska pöytä on kovassa kulutuksessa, on lakka edelleen hyvä vaihtoehto. Kirkas, himmeä lakka sävytettiin kuultosävyllä T3041. Työskentelyyn käytin 100 mm leveää lakkasivellintä, jotta lopputuloksesta tulisi siisti, eikä siveltimenvedot erottuisi. Lisäksi hiomapaperit 80, 120 ja 180 karkeammasta hienompaan. Lähdetään katsomaan, kuinka kävi. Klikkaamalla kuvia, saat ne suuremmiksi.

Lähtötilanne:

Tulos puhtaaksihionnan ja kahden kuultosävytetyn lakkakerroksen jälkeen:

Lopputulos kolme kerrosta kuultosävytettyä lakkaa:

Tässä vielä kuvat pöydästä ennen ja jälkeen:

Ja kuten huomataan, pinta vaaleni, mutta vaati vähintään sen kolmen lakkakerroksen välihiontoineen. Itse asiassa toisen ja kolmannen lakkakerroksen ero oli yllättävän suuri. Ensimmäinen hionta on syytä tehdä huolella, jotta uusi lakka imeytyy hyvin ja pinnasta tulisi tasainen.

Toisessa tapauksessa oli kyseessä keittiön kaapinovet, joiden kehykset oli maalattu peittomaalilla, sävynä vaniljaan viittaava. Peiliosat olivat lakattua koivuviilua. Toiveena oli aluksi, että peiliosasta saataisiin täysin samansävyinen kuin kehyksistäkin. Tämä oli kuitenkin mahdotonta, koska lakkoja ei voi sävyttää peittosävyillä, vaan kuultosävyillä. On myös vahat, mutta niissä sävyvaihtoehtoja on vähän tarjolla, joten tietenkään ei löytynyt lähellekään samaa sävyä. Tässäkin tapauksessa päädyttiin sitten sävytettävään lakkaan, koska ovet ovat kuitenkin aika kovalla rasituksella. Yksi vaihtoehto olisi ollut saunasuoja, mutta kokemuksia siitä muualla kuin saunassa ei ollut. Enkä kuitenkaan usko sen kestävyyteen kovassa rasituksessa. Lähtötoiveita muutettiin sen verran, että kunhan keltaisuus katoaa, ollaan tyytyväisiä. Ja eikun töihin. Työskentelyyn käytin 70 mm leveää lakkasivellintä ja hiomapapereita 80, 120 ja 180 karkeammasta hienompaan.

Lähtötilanne, jossa kirkkaalla lakalla lakattu koivupinta oli tummunut ja vahvasti kellertynyt.

Tilanne alkuhionnan jälkeen:

Hionnan jälkeen teipataan ovikehykset erilleen peiliosista. Teipit täytyy muistaa poistaa heti lakkauksen jälkeen. Ja laittaa siis uudet teippaukset joka lakkauskerralla, koska kuivuessaan teippiin, lakka lohkeaa isoina paloina myös valmiilta pinnalta. Näitä lohjenneita kohtia on vaikea paikata siten, että lopputulos olisi siisti.

Tilanne 1. lakkakerroksen jälkeen:

Tilanne 2. lakkakerroksen jälkeen:

Lopputulos 3. lakkakerroksen jälkeen:

Tässä vielä kuvat ennen ja jälkeen:

Pinta vaaleni vain vähän, mutta harmaampi sävy on enemmän tätä päivää ja sopii minusta hyvin tuon vaalean ovikehyksen kanssa. Kun ovet on saatu kuntoon, on syytä miettiä, mitä tehdään peite- ja valolistoille. Tehdäänkö sama käsittely, hankitaanko uudet vai poistetaanko kokonaan.

Tässä oli vuoden viimeinen postaus, joten onkin aika toivottaa oikein hyvää vuoden vaihdetta ja alkavaa vuotta 2019! Ensi vuoden ensimmäisessä postauksessa voisin kertoa hieman sisustussuunnittelijan päivästä Siihen saakka moro!